RUOKA&MATKAILU tutkii: Mitä englanniksi kirjoitetaan suomalaisesta ruoasta?

Olet täällä

Suomalainen ruoka kiinnostaa maailmalla

Suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan erittäin positiivisesti englanninkielisessä mediassa, ilmeni Haaga-Heliassa tänä keväänä tehdyn opinnäytetyön tuloksista. Aineistossa oli ruokaa käsitteleviä artikkeleita 1175.

Suomalainen ruoka ei ole kovin tunnettua maailmalla. Tutkimuksen mukaan vuosina 2012–2015 englanninkielisessä mediassa julkaistuissa artikkeleissa suomalaisesta ruoasta kirjoitetaan suhteellisen vähän, mutta erittäin positiivisesti. Sanat suomalainen, perinteinen, pohjoismainen, skandinaavinen, herkullinen, kausiluontoinen ja tuore nousivat eniten esiin artikkeleissa. Monet toimittajista olivat ennakkoluuloistaan huolimatta positiivisesti yllättyneitä suomalaisesta ruoasta. Vetovoimatekijöiksi nousivat luonnonmukaisuus ja terveellisyys.

Makaronilaatikon ja poronkäristyksen sijaan artikkeleissa esiintyi raaka-aineita ja etenkin marjat ja kalaruoat. Marjoista puolukka, lakka ja mustikka mainittiin sekä kalaruoista silakka, lohi ja ravut.

 

Suomalainen ruoka oli mukana myös kolmessa listauksessa vuonna 2014:

1. Kemin LumiRavintola, 4. sija 101 foodie experiences around the world -listauksessa

2. Murun ”pop-down” ravintola Lohjan Tytyri Kaivoksessa, 10. sija 10 Restaurants in the weirdest places -listauksessa

3. Fresh from Finland, 4. sija 10 innovative food projects reconnecting eaters and producers -listauksessa

 

Kahvilamainintoja oli artikkeleissa vain 10 ja niissä mainittiin Cafe Engel kolme kertaa. Ravintolamainintoja oli yhteensä 131 ja eniten mainintoja sai jo lopettanut Chez Dominique. Muita paljon mainittuja ravintoloita olivat Nokka, Spis, Chef & Sommelier, Ask ja Olo. Paikoista Helsinki mainittiin artikkeleissa eniten, yhteensä 39 kertaa. Ruokakuvissa oli eniten ravintoloiden ruoka-annoksia. Yksi toimittaja mainitsi syöneensä lohikeittoa saunassa.

 

Johtopäätöksistä ilmeni, että suomalaisen ruoan kehittämisessä tulisi korostaa paikallisuutta ja ruokakokemusten autenttisuutta. Ruoanlaiton kaltaisiin yhdessä tehtäviin aktiviteetteihin pitäisi saada lisää tarjontaa. Kansainvälisen median rooli, sen yhteys markkinointiin ja etenkin sosiaalisen median suosio ovat huimassa kasvussa tällä hetkellä ruokamatkailussa. Suuren suosion saavuttaneilla ruokatapahtumilla on Suomessa tulevaisuudessa jalansija. Suomalaisista ruokaelämyksistä taas nousi vahvasti esiin luonnonläheisyys ja Lapin eksoottiset ruokailukokemukset, josta viimeinen on pärjännyt kansainvälisissäkin vertailuissa.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli RUOKA&MATKAILU -hanke ja aineiston oli kerännyt mediatoimisto Visit Finlandin toimesta. Aineisto käsitti 1175 artikkelia ja noin 10 % aineistosta eli 105 artikkelia käsitteli ruokamatkailua.

 

Lisätietoja

Haaga-Helian matkailun liikkeenjohdon opiskelijat ja opinnäytetyön tekijät:

Jenni Hakala-Deiró, jenniferh79@hotmail.com, 040 739 6692

Anu Pitkänen, anupitkanen7@gmail.com, 040 182 4610                     

Ohjaaja: Kristiina Adamsson, Haaga-Helia, kristiina.adamsson@haaga-helia.fi, 040 488 7595

Lue koko työ tästä

Haaga-Helia on yksityinen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietotekniikka, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, johdon assistenttityö, toimittajakoulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus. Haaga-Helian 10 000 opiskelijaa luovat työelämäverkostoja jo opiskeluaikanaan. Opiskelijoita tukee 650 työntekijän korkeatasoinen kansallinen ja kansainvälinen osaaminen.

www.haaga-helia.fi

 

Ruokamatkailun julkaisu 2017

Twitter

Strategiakumppanit