Hungry for Finland tutkii: Näkemyksiä Suomen ruokamatkailustrategian päivitykseen

Olet täällä

Valokuva Elina Manninen/Visit Finland

Peppi Borgenström teki ruokamatkailustrategiaa 2020-2028 varten kartoitusta

Haaga-Helian Hungry for Finland -ruokamatkailun kehittämishanke koordinoi yhteistyökumppaneiden tuella ruokamatkailustrategian päivitystä vuosille 2020-2028. Borgenströmin keväällä 2020 valmistunut opinnäytetyö oli toimeksianto Hungry for Finlandille. Opinnäytetyössään hän tutki, mitkä ovat ruokamatkailualalla toimivien henkilöiden näkemykset strategian 2020-2028 päivitykseen.

Ruokamatkailualan yrittäjät ovat usein kiireisiä. He haluavat helppoja ratkaisuja toimintansa kehittämiseen ja asiakkailleen. Kaikilla ei ole aikaa perehtyä strategiaan syvällisesti, joten siitä voidaan poimia pääkohdat ja jalkauttaa alalla toimiville. Ruokamatkailun halutaan olevan helposti ostettavissa. Ruokamatkailijoita saattaa viehättää ajatus siitä, että he löytävät jotain ainutkertaista ja erikoista ja joutuvat nähdä myös vaivaa sen eteen. Tämä asiakassegmentti on Suomessa hyvin pieni ja Suomen ruokamatkailun kannattaa tähdätä kokonaisvaltaisen matkailuelämyksen tukemiseen. Ruoka ei todennäköisesti vielä ole pääasiallinen syy matkustaa Suomeen, mutta se parantaa matkailuelämyksen laatua. Ruokamatkailun tulee olla helposti matkailijoiden saatavissa esimerkiksi paketoituna muiden matkailuelämysten kanssa.

Markkinointi haastavaa

Moni ruokamatkailuyrittäjä kamppailee markkinoinnin kanssa. Ruokamatkailuyritysten vetovoima perustuu niiden pienuuteen ja paikallisuuteen. Kokonsa puolesta yrityksillä voi olla vaikea erottua kansainvälisillä markkinoilla.  Strategian päivityksessä voidaan ottaa markkinointi yhdeksi toimenpidekohdaksi ja tarjota helposti hyödynnettäviä materiaaleja, viestipohjia sekä koulutuksia. Alalla toimiville on tärkeää tuntea asiakkaansa. Strategiaan voidaan lisätä ruokamatkailun pääkohderyhmän huomioivia ohjenuoria markkinointitoimenpiteisiin. Yhteismarkkinoinnin organisointi voi olla mahdollisen ruokamatkailuverkoston tehtävä. Suomalaisen ruoan terveellisyys ja puhtaus on tärkein ruokamatkailun vetovoimatekijä, jota pitää nostaa markkinoinnissa sekä kansainvälisesti että kotimaassa.

Vastuullisuus keskiössä

Vastuullisuus megatrendinä nousi 2010-luvun lopussa koskettamaan kaikkia teollisuuden aloja. Ilmastonmuutoksen vaikutukseen herättiin supermyrskyjen ravistellessa maailmaa ja #flygskam'in myötä. Sekä ruoantuotannon ja matkailuteollisuuden aiheuttamat päästöt ovat suuret. Ruokamatkailun trendeissä korostuvat vastuulisuus ja Suomen matkailustrategia 2019-2028 nosti vastuullisuuden kantavaksi teemakseen. World Food Travel Associatonin (WFTA) asiantuntijoiden mukaan vastuullisuus on tärkeä osa ruokamatkailua. Sosiaalinen vastuu tulee näkymään tulevaisuudessa entistä voimakkaammin. COVID-19 -pandemian myötä ovat kuluttajat ja yritykset ottaneet turvallisuuden ja pääprioriteetikseen. Kun matkailu virkoaa, on Suomen ruokamatkailulla edellytykset erottua edukseen. Suomalainen ruoka on turvallista ja puhdasta, matkailija voi luottaa palveluntarjoajaan. 

Moni ruokamatkailualalla toimiva ei vielä ihan ymmärrä mitä vastuullisuus alalla tarkoittaa. WFTA:n asiantuntijoille teettämässä kyselyssä korostui ympäristövastuu ja sen mukaan vastuullisen ruokamatkailun pääelementit ovat: 1. Paikallisuus 2. Hävikin minimointi 3. Vastuulliset hankinnat. Paikallisuus on myös Suomen ruokamatkailun ydin. Ruokamatkailutoiminta lähtökohdiltaan on usein paikallista, mutta se ei tarkoita, ettei vastuullisuuteen tarvitse kiinnittää huomiota. Jokainen ruokamatkailuyritys voi kantaa kortensa kekoon ja toimillaan kehittää alaa kestävämmäksi. Ruokamatkailustrategian päivitykseen voidaan sisällyttää vastuullisen ruokamatkailun määritelmä ja esimerkkejä vastuullisista Suomen ruokamatkailun vastuullisista kärkituotteista. Kiertotaloutta harjoittavat yritykset toimivat läpinäkyvästi ja niiden toimintatapoja voidaan monistaa. Yrityksiä voidaan haastaa toimimaan vastuullisemmin kampanjoiden ja kilpailujen kautta. Sertifikaatit auttavat yrityksiä ja kuluttajia toimimaan vastuullisemmin. 

Yhteistyö - pysyvä ruokamatkailuverkosto

Verkostojen voimistaminen toimialojen välillä on yksi ruokamatkailustrategian päärakennusosa. Suomessa pysyvälle ruokamatkailuverkostolle on kysyntää. Alalla toimivat ovat innokaita lähtemään mukaan verkostoon. Verkostolta toivotaan laajaa yhteistyötä. Verkostoon tahdotaan mukaan elinkeinon edustajia, kehitysorganisaatioita sekä koulutus ja tutkimusorganisaatioita. Ruokamatkailualalla toimivat henkilöt haluavat mukaaan henkilöitä muilta toimialoilta, kuten luovien alojen henkilöitä. Törmäyttämällä eri toimialojen henkilöitä voidaan saada innovatiivisia ratkaisuja esimerkiksi markkinointiin ja tuotekehitykseen.  Ruokamatkailun verkostotoiminnalle halutaan pysyvyyttä nykyisen hanketoiminnan sijasta. Koordinoijatahoksi toivotaan erityisesti Visit Finlandia, joka pystyy edistämään kansainvälistä markkinointia. Toinen mahdollinen koordinoijataho on Haaga-Helia. Verkoston avulla saavutetaan näkyvyyttä ja tiivistetään yhteistyötä toimialojen ja alueiden välillä. Verkoston tärkeimmät tehtävät ovat markkinointi, viestintä ja koordinointi.

Lue koko opinnäytetyö täältä.

Tutustu Suomen päivitettyyn ruokamatkailustrategiaan 2020-2028 täältä.

Lisätietoja

Työn tekijä, restonomi: peppi.borgenstrom(at)haaga-helia.fi

Työn ohjaaja, lehtori: kristiina.havas(at)haaga-helia.fi

 

 

Ruokamatkailun julkaisu 2017

Facebook

Strategisia kumppaneita

 

  Työ- ja elinkeinoministeriö    Opetus- ja kulttuuriministeriö   Business FinlandMaa- ja metsätalousministeriö