Hungry for Finland tutkii: Millaisia ruokamatkailustrategioita muilla mailla on?

Olet täällä

valokuva: Elina Manninen/Visit Finland

Näkökulmia viiteen ruokamatkailustrategiaan

- Erkki Petteri Tapanainen tarkasteli opinnäytteessään Australian, Irlannin, Skotlannin, Walesin ja Suomen ruokamatkailustrategioita. Opinnäytteestä voi myös lukea lyhyemmät referaatit ko strategioista. 

Strategiatyön 4 keskeistä kysymystä

Strategiaa luodessa on oleellista saada vastaukset neljään kysymykseen: missä ollaan, minne mennään, miten sinne päästään ja miten sitä mitataan. Nämä neljä kysymystä ovat sidoksissa toisiinsa, joten yhden muuttuminen niistä voi muutta kaikkia kolmea.  Ruokamatkailustrategioissa tarkemmin on vielä otettava huomioon matkailukohteen kehittämiseen ja monialaiseen yhteistyöhön liittyvät seikat. Tässä tekstissä Erkki-Petteri käy läpi ensin strategioiden perusperiaatteet, ruokamatkailustrategioissa huomioon otettavat seikat ja lopuksi pohtii  ruokamatkailustrategioiden tuloksia. 

Missä ollaan tarkoittaa sitä, että selvennetään nykytilanne, siihen kuuluvat sisäisen ja ulkoisen tilanteen analyysit. Sisäisen tilanteen analyysissa otetaan huomioon tahtotila ja resurssit. Tahtotilaa selvittäessä otetaan selvää, onko ylipäätään olemassa halua kehittää matkakohdetta ja saada lisää matkailijoita. Resursseja analysoidessa käydään läpi, mitkä ovat oleellisia resursseja halutun tavoitteen saavuttamiseksi. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä ennen tavoitteen selkeytymistä. Ulkoisen tilanteen eli ympäristön analysoinnilla tarkoitetaan uhkien, mahdollisuuksien ja kilpailijoiden kartoittamista. 

Minne mennään, tarkoittaa tavoitetilan eli vision suunnittelemista. Tahtotilan selventämisessä voi jo selvetä, että halutaan kehittyä, mutta tässä osuudessa mietitään, minkälaiseksi halutaan kehittyä. Asioita on helpompi saavuttaa, kun on selkeä tavoite. Miten sinne päästään tarkoittaa strategiaan kirjattuja keinoja, joista jokainen vie lähemmäksi haluttua visiota. Keinojen tulee olla selkeitä ja mitattavissa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Strategian tulee olla suunnitelma siitä, miten teoria tuodaan käytäntöön. 

Strategian tulee houkutella mukaan toimijoita

Matkailukohteen kehittämisstrategia on vapaaehtoisuuteen perustuva suunnitelma. Yritysmaailmassa ja asevoimissa on tyypillistä, että strategian luoneet tahot voivat auktoriteettina valvoa sen toteutumista. Matkakohteen kehittämisessä kyseessä on useita erilaisia ja itsenäisiä yrityksiä ja tekijöitä, joten strategian pitää vakuuttaa heidät positiivisesti, jotta he lähtevät siihen ajatuksella mukaan. 

Yhteisiä kommunikaatio- ja markkinointikanavia 

Kun tuo ruoan mukaan matkailukohteen kehittämiseen, tuleekin ruoka- ja matkailualojen välinen yhteistyö oleelliseksi. Ruoka-ala on käsitteenä laaja, koska siihen kuuluu esimerkiksi ruoka- ja juomaravintoloita, elintarvikkeiden tuottajia, päivittäistavarakauppoja eli melkein kaikenalisia toimijoita, joissa ruoka on keskeisessä osassa liiketoimintaa. Matkailijat tulevat usein ulkomailta ja eri kulttuureista, jolloin esimerkiksi suomalaisiin toimivat myynnin edistämisen keinot eivät toimi heihin, ja riskinä on, että paikalliset herkut jäävät puuttumaan matkailijoiden tietoisuudesta. Ruokamatkailustrategiassa on oleellista tuoda mukaan keinoja, joilla koordinoidaan ja varmistetaan sujuvaa yhteistyötä paikallisten ruokien tarjoamisessa matkailijoille. Yksittäisillä ravintoloilla ei välttämättä ole resursseja kattaviin markkinointitutkimuksiin. 

Ruokamatkailustrategioissa käytettäviä keinoja ovat esimerkiksi tarinankerronta ja yhteisten kommunikaatio-/markkinointikanavien luominen. Tarinankerronta on kustannustehokas keino markkinoida matkakohdetta, koska tarinoiden luominen ei välttämättä ole kallista ja tarinoiden toimiessa, ne ovat tehokkaita. Kiinnostavat tarinat voi ohjata matkailijoita itsenäisesti etsimään paikallisia ruokia ja erikoisuuksia tai madaltaa heidän kynnystään kokeilla tarjottavia ruokia. Yhteiset kommunikaatio- ja mainoskanavat voivat auttaa yksittäisiä tekijöitä sitoutumaan ja onnistumaan heidän tarjontansa esiin tuomisessa matkailijoille. 
 

Strategioiden välillä ei mittavia eroja- painotukset erilaisia

Luokittelussa yksi huomio oli, että eri ruokamatkailustrategioiden välillä ei ollut valtavia eroja. Matkakohteen kehittämisen ja hallinnan näkökulmasta kaikki strategiat suoriutuivat melko tasavertaisesti. Markkinoinnin näkökulmasta Irlannin strategia oli kattavin ja Walesin strategia suppein. Brändäämisen näkökulmasta Suomen strategia oli kattavin ja Walesin strategia suppein.

Ruokamatkailun taloudellisen onnistumisen mittaaminen on vaikeaa, ja sitä käsiteltiin vähänlaisesti strategioissa. Irlannin ja Skotlannin strategioiden välillä vertailtiin strategioissa käytettävien keinojen eroja mielikuvien ja konkretian välillä. Skotlannin keinojen ollessa konkreettisempia ja Irlannin enemmän mielikuviin nojaavia. Näiden keinojen välillä ei ole selvää kumpi on parempi, konkretia voi toimia paremmin kohdemaan sisäisessä kommunikoinnissa, kun taas mielikuvat ulkoisessa kommunikoinnissa. Työnsä lopuksi Erkki-Petteri ehdotti Suomen ruokamatkailustrategiaan SWOT-analyysiä ja ruokamatkailualalle luotavia urapolkuja, millaisia vaihtoehtoja olisi asiasta kiinnostuneelle opiskelijalle mahdollisesti näköpiirissä. 

Onnistunut strategia lisää kiinnostusta paikallista ruokulttuuria kohtaan

Ruokamatkailustrategioiden keskeisiä tuloksia ovat lisääntyneet matkailijamäärät ja yöpymismäärät sekä lisääntynyt kiinnostus paikallisesta ruokakulttuurista. Voisi sanoa, että yksi keskeisimpiä tavoitteita olisi saada yhä useampi tiedostamaan kyseisen matkakohteen ruoan positiivisella tavalla, herättämään kiinnostusta ja keskustelua, ja lopulta tätä kautta saada matkustamaan kohteeseen. Ruokamatkailun onnistuminen ei välttämättä lopu kotiin paluuseen, vaan kiinnostus kyseiseen ruokakulttuuriin voi pysyä, joka voi luoda kysyntään näille ruokatuotteille matkailijan kotimaassakin. 

Lisätietoja:

Opinnäytetyöntekijä, restonomi, Erkki-Petteri Tapanainen: eptapanainen(at)gmail.com

Työn ohjaaja, lehtori, Kristiina Havas: kristiina.havas(at)haaga-helia.fi

 

 

 

 

Ruokamatkailun julkaisu 2017

Facebook

Strategisia kumppaneita

 

  Työ- ja elinkeinoministeriö    Opetus- ja kulttuuriministeriö   Business FinlandMaa- ja metsätalousministeriö