Hungry for Finland kehittää: Ideoita Järvi-Suomen luontoruokailuun

Olet täällä

 

Vakavanhan Väinämöisen moderni muikkukukko

Teksti: Emmi-Leena Gullstén, Jessika Jussila, Oona Kivelä ja Ida Lajoma

Valokuvat: Elina Manninen ja opiskelijat

Haaga-Helia amk:n Ruokamatkailun opintojaksolla, hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdon 3. vuoden opiskelijat, saivat tehtäväkseen luontoruokailun uusien ideoiden kehittämisen matkailun suuralueittain.  Järvi-Suomen tiimi kehitteli Väinämöiselle kukon.

Järvi-Suomen antimista, Kalevalan kantimista, syntyi Väinämöisen muikkukukko.
Väkevästä vehnähästä, oman maan muikkuhesta, paksukaisen pekonista vaivasi
Vakavanha Väinämöinenmuikkukukon moderniin muotoon.
Meidän maan mustikasta, kuurapellon kaurajuomasta ja
Kalevalan kaunokirjallisuudesta sekoitti makean mustikkamaidon.

Järvi-Suomen ruokakulttuuri sijoittuu loogisesti järvien ääreen, kalaruokien ja viljan pariin.
Tyypilliset Järvi-Suomen perinneruuat, kuten vety, atomi ja särä soittavat kelloja
ehkä joidenkin korviin, mutta halusimme luoda ruokatuotteen, joka soi kaiken kansan korvissa:
uudella tavalla ja mahdollisesti vielä kanteleen säestämänä – nimittäin kalakukko kalevalaisittain.

Aikoinaan kalakukko leivottiin ruiskuoreen, jotta se pitäisi mehevän kala-silavatäytteen lämpöisenä.
Me leivoimme täytteen pitääksemme itsemme lämpimänä ja mielen virkeänä,
keskellä metsäretken ja Suomen satunnaisten sääolojen.

Osana Haaga-Helian Ruokamatkailuopintojaksoa ja Hungry For Finland -hanketta, lähdimme
ryhmämme kanssa luomaan ruokaelämystä Järvi-Suomeen. Päädyimme luomaan ruokaelämyksen,
jossa yhdistyy suomalainen puhtaus, aitous & yksinkertaisuus yhdistettynä Kalevalan tarinaan. 

                …
Väinämöisen muikkukukko
Joukahaisen sienikukko
Pohjolanneidon mustikkamaito

                …

 

Moderni muikkukukko on syntynyt suomalaisesta muikusta, pekonista ja sipulista ja
sitä suojelee moniviljakuori. Sen muotoilu on saanut inspiraatiota Järvi-Suomiteemaan liittyen veneestä  – ja näin muotoutui Väinämöisen muikkukukko. Kukon tuhtiutta keventää ohessa tarjottava sitruunainen creme fraiche. Vaihtoehtoisena kasvistäytteenä toimi kaurakermainen sienitäyte. Juomatuotteeksi valitsimme supisuomalaisen mustikkamaidon, jossa yhdistyy kaurajuoma ja tuoreet mustikat.

Kukko on leivottu nykyhetkeä hengittäen ekologiseen muotoon, sillä
se tarjoilee itse itsensä syötävästä astiasta eli kuperasta ruiskuoresta.
Se sopii sormisyötäväksi juhliin tai vaikkapa luontoretkelle evääksi – niin kuin tässä tilanteessa.

Vaka vanha väinämöinen,
Kauan soitti kanteletta,
sekä soitti jotta lauloi
jotta ilmankin iloitsi

-Kalevala, Seitsemäsviidettä runo.

Matkailu Suomessa ja maailmalla elää murroskautta, kuka tietää milloin tilanne paranee.
Kuitenkin Vakavanhan Väinämoisen runo luo lohtua. Ehkä vielä jonain päivänä matkustus Suomeen jatkuu, kannel Kalevalan tyyliin soi ja
Järvi-Suomien rannoilla nautitaan Joukahaisen sienikukkoa, joka huuhdotaan alas Pohjolanneidon mustikkamaidolla.

 

Ruokamatkailun julkaisu 2017

Facebook

Strategiakumppanit

 

  Työ- ja elinkeinoministeriö    Opetus- ja kulttuuriministeriö   Business FinlandMaa- ja metsätalousministeriö